Toimitiloja

Seurakunnnan muita toimitiloja löytyy Yhteystiedoista.

_{Koordinaatit
WGS 84:
N 61° 35.870', E 21° 51.757'
WGS 84 - desimaaliin:
61.59783, 21.86262}

Noormarkun kirkko

Nykyinen kivikirkko rakennettiin samalle paikalle, josta kansalaissodan melskeissä tuhoutui tulipalossa entinen puukirkko. Taloudellisten syiden takia uuden kirkon rakentamiseen päästiin vasta 15 vuoden kuluttua entisen palosta. Pääsiäislauantaina 1918 kello yhdeksän aamulla syttyi Noormarkun kirkko palamaan. Palo lähti liikkeelle alttaripäädystä ja koko kirkko tuhoutui hetkessä maan tasalle. Palossa tuhoutui muun muassa Eeva Ahlströmin lahjoittama alttaritaulu, kirkon kirjastoja osa arkistoa.

Kirkon historiaa

Toukokuussa 1918 kirkolliskokous valitsi toimikunnan uuden kirkon aikaansaamiseksi. Piirustukset uutta kirkkoa varten tilattiin kahdelta arkkitehdilta. Hyväksytyksi tulivat arkkitehti Stenbeckin luonnospiirustukset. Vuotta myöhemmin kirkolliskokous valitsi rakennustoimikunnan, mutta kun todettiin, että rakennuskustannukset olivat nousseet 332.000 markasta 500.000 markkaan, päätettiin kirkon rakentamisesta toistaiseksi luopua.

Tilapäisinä kirkkoina toimivat pappila ja tehtaan kansakoulu, lopulta kirkkona alettiin käyttää Larnpuodin sillan pielessä sijainnutta entistä meijerirakennusta.

Kirkon rakentaminen tuli uudelleen esille vuonna 1917, kun A. Ahlström Osakeyhtiö ilmoitti lahjoittavansa kirkon rakentamiseen 500.000 markkaa sillä ehdolla, että rakennustyöhön ryhdytään viiden vuoden kuluessa. Lahjoituksen syynä oli se, että Antti Ahlströmin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Uusi kirkko päätettiin rakentaa professori Armas Lindgrenin piirustusten pohjalta. Neliöitä kirkkoon tuli lähes 600 ja istumapaikkoja 600 sanan kuulijalle. Vuonna 1931 rakennustoimikunta kokoontui vanha kirkon raunioille ja päätti paikan, johon uusi kirkko nousisi.

Rakennustyöt aloitettiin 8. päivä huhtikuuta. Kirkon pohjasta löytyi hyvää muuraushiekkaa ja betonisoraa, ja tästä johtuen kirkon alakertaan päätettiin kaivaa noin kolmemetrinen kellarikerros. Kirkon kulmakivi muurattiin 23. päivä elokuuta 1931 ja kirkko vihittiin käyttöön 3. päivä syyskuuta 1933, jolloin vietettiin seurakunnan 200-vuotisjuhlaa.

Noormarkun kirkon ulkoseinät rakennettiin paikkakunnan kivestä ja sisäpinnat punaisista tiilistä. Vesikatto on kuparia. Kirkon koillispuoleiseen kulmaan rakennettiin seurakuntasali keittiöineen ja eteisineen. Eteläpuolelle sijoitettiin asehuone. Pääsisäänkäynti sijoitettiin kirkon länsipäätyyn.

Kirkon rakennustöissä käytettiin mahdollisuuksien mukaan paikallista väkeä. Perustuksen ja muuraustyöt kivityömies Emil Svensberg. Kuparikaton rakensi peltiseppä J. A. Sjöblom Hinnerjoelta. Ovet, ikkunat ja saarnatuolin valmisti Pomarkun Liikeyhtiö. Penkit ja alttarilaitteet ovat paikallisten puuseppien käsialaa. Kaikki rautatyöt, ristit, sähkövalaistuslaiteet ja portit valmisti seppä Esko Lehtiniemi Noormarkusta.

Kirkon 27- äänikertaiset urut tilattiin Kangasalan Urkutehtaalta. Sisäkoristelun toteuttanut taiteilija 6. Hongell määräsi myös värit kaikkiin maalattuihin pintoihin. Seurakuntasaliin johtaneen oven päällystän maalasi taiteilija Hj. Hagelstam asehuoneeseen johtavanoven ympäryksen taiteilija B. Thunström. Lasimaalaus on taiteilija G. Forströmin käsialaa. Lennart Segerstrålen maalaama alttaritaulu valmistui 1950-luvulla.

Ensimmäinen suurempi remontti kirkkoon tehtiin yli puoli vuosisataa rakentamisen jälkeen vuonna 1989.