Rakkaat ystävät,

Hyvää Uutta Vuotta!

Syyskuun ensimmäisellä viikolla pääkaupungissa käydessäni joka puolella näkyivät Etiopian vihreä-kelta-punaiset värit lippuina, nauhoina ja värivaloina. Turvatoimia oli tiukennettu milleniumvieraitten turvallisuuden takaamiseksi, tietysti muutenkin rauhan ylläpitämiseksi, olihan odotettavissa suuria väenkokoontumisia juhlatapahtumiin. Juhlat onnistuivat hyvin. Mistään levottomuuksista ei ole kuulunut uutisia.

Hosainassa milleniumia on vietetty paljon matalammalla profiililla, mutta koristeita ja värivaloja näkyy täälläkin. Asuinalueellamme tosin uuden vuoden aattoillan vietto jäi lyhyeksi, sillä ukkosmyrskyssä linjan päälle katkennut puu pimensi meiltä sähköt seuraavaan puoleen päivään asti. Ukkosmyrskyt ja reilut sateet jatkuivat aina lokakuun alkupäiviin. Sitten eräänä päivänä alkoivat voimakkaat tuulet ja olemme saaneet nauttia paisteisista päivistä.

Pääkaupunkitien asfaltointityö, joka on ollut seisoksissa kesäkuun alusta asti mm. kiertoteiden velliintymisen vuoksi, päässee taas jatkumaan. Onneksi jäljellä oleva kymmenen kilometrin matka tuli enne sateita hyvin pohjustettua. Pohjaa myöten oli hyvä ajella kelien kuivumista odotellessa. Hosainan kaupungin sivukaduilla sen sijaan tarvittiin ajoittain raskasta nelivetoa.

Tänä vuonna myös muslimien Ramadan, paastokausi, osui syys-lokakuulle. Syyskuun taloudellisia paineita lisää se, että juhlien ohella myös koulujen lukuvuosi alkaa silloin. Niinpä tarvitaan rahaa koulujen kirjoittautumismaksuihin, vihkoihin, kyniin, sekä isommille koululaisille koulupukuihin. Kirjoittautuminen oppilaitoksiin ei kysy ainoastaan rahaa vaan myös kärsivällisyyttä. Työtoverini jonotti kokonaista kaksi päivää saadakseen poikansa ilmoitettua lukioon, vaikka tällä oli sisäänpääsyyn oikeuttava pistemäärä valtakunnallisista testeistä.

Opettajain koulutusta ja pulpettirahtia

Syyskuussa pyörähti käyntiin ohjelmamme tämän vaiheen viimeinen lukuvuosi. Kaikissa kouluissamme alkoivat entisten lisäksi kolmannet luokat, joten tarvitsimme kymmenen uutta opettajaa. Heille ja aikaisemmin aloittaneille kahdellekymmenelle pidimme kolmen viikon koulutuksen elokuun toiselta viikolta alkaen. Kurssin sisällössä painotimme erityisesti äidinkielien (hadija ja silte) sekä englannin ja amharan hallintaa, opetuksen suunnittelua tavoitteista käsin sekä käytännönläheisyyttä ja oppilaskeskeisyyttä.

Iloitsin Hosainan seurakunnan työntekijöiden ja muutaman muun vapaaehtoisen pitämistä aamuhartauksista, jotka tarjosivat täysipainoista ravintoa kristityille opettajillemme ja meille ohjelman koordinaatiotyössä oleville sekä antoivat myös muslimiopettajillemme mahdollisuuden kuulla evankeliumin. Rukoillaan ja kiitetään, että kylvetty sana itää aikanaan. Joka luokassa on oppilaita viidestäkymmenestä seitsemäänkymmeneenviiteen, mikä tarkoittaa etiopialaisessa kontekstissa hyvää keskitasoa. Tosin joillakin kylillä olisi ollut tarjolla ekaluokkalaisiksi (neljä-viisi-vuotiaista ylöspäin) reilusti kaksinkertainen määrä, mutta kielsimme opettajaa ottamasta muita kuin varmasti kouluikäisiä ja heitäkin enintään seitsemänkymmentäviisi. Kuinka moni nykysuomalainen opettaja suostuisi sen kokoisen luokan ottamaan?

Uusille oppilaille tarvittiin tietenkin pulpetit ja opettajille pöydät, tuolit, kaapit ja taulut. Puusepät toimittivat kyllä tilauksemme sovittuna päivänä, mutta tavaran kuljettaminen perille onnistui vasta teitten vähän kuivahdettua. Silte-alueen pulpetit ja muut kalusteet rakensi paikallinen nuorten puuseppien yhdistys. Toimintamme sivutuotteena tulimme siis tukeneeksi myös nuorten käsityöläisten yrittäjyyttä.

Nyt kun materiaaliset puitteet alkavat olla kaikissa luokissa kunnossa suunnittelen vierailukierroksen aloittamista kaikkiin kouluihimme. Tarkoitus on ajan kanssa katsoa, miten kesäkurssin oppeja sovelletaan käytäntöön, ja antaa myös lisäevästä kulloisenkin tarpeen mukaan. Pyydättehän varjelusta matkoihin ja viisautta nähdä mistä olisi kussakin tilanteessa eniten apua.

Siunausta syksyynne

T: Annika