Poimintoja… järjestyksestä
Järjestelmällisyyteni on yleinen vitsin aihe. Opiskeluvuosina, viimeisessä vaiheessa eli opinnäytetyöseminaarissa, tuli esille jokin ensimmäisenä vuonna esitelty asia. Heitin vitsinä, mutta myös totena, että voimme asian tarkistaa, se löytyy minulta ensimmäisen vuoden materiaalimapista. Opiskelutoverien lisäksi myös opettaja hämmästyi: olenko säilyttänyt ne kaikki – ja vielä aikajärjestyksessä? Nyt jo olen uskaltanut luentomateriaalista luopua, onhan todistuskin jo pölyttynyt kirjahyllyssä.
Järjestelmällisyyteeni liittyy kiinteä osana luottamus. Voin luottaa, että löydän tarvittavat paperit, luottaa, että olen säilyttänyt sen, mikä on tärkeää. Vaikka elämä tympisi, järjestys edes mappirivistössä säilyy. Tai cd-levyt pysyvät aakkosissa.
Mitä tapahtuu, jos tämä luottamus horjuu? Ehkä ihan kiusallaan haluat kokeilla, miten reagoin, jos siirrät Samuli Edelmannin ja Tapani Kansan paikkaa. Tiedätkö, en räjähdä. Kestän tuon jo.
Muutama vuosi sitten ulkoinen järjestys oli minulle keino kestää sisäistä sekamelskaa. Silloin pienikin muutos hallitussa järjestelmällisyydessäni olisi voinut kaataa minut kokonaan. Taisi muutaman kerran niin tehdäkin.
Tässä kuussa olen huomannut, että ulkoinen järjestelmällisyyteni alkaa pettää, kadota. Saatan unohtaa, jättää tarkoituksella kirjaamatta. Tekee hyvää. Hienointa on huomata, että en romahda, en jää sänkyyn eikä sisäinen maailmanikaan kaadu. Kestän sekasortoa, epäselvyyttä, jopa pienessä määrin kaaosta. Terveen ihmisen merkki.
Jos siis tapaat minut tänä talvena hiukset sekaisin ja villatakki juoponnapeilla, voit ajatella turvallisesti, että sisälläni on sellainen turva, luottamus, ettei ulkokuoren pienet virheet sitä kaada. Mutta jos joku ystävistäsi tavoittelee täydellisyyttä, huolestu ja kysy, mikä hätänä. Ylimitoitettu kontrollintarve on usein merkki siitä, että jokin ei ole hallinnassa.
Terveenä ihmisenä voin siis kertoa, että dvd-levyni tai kirjani eivät ole aakkosjärjestyksessä eivätkä kukkani kuki vuorotellen. Auton tankkauksen vielä merkitsen ajopäiväkirjaan, mutta tilitietovihosta olen luopumassa. Ja kodinkansiokin on päivittämättä.
Arja
|