25.7.2010-AP: Poimintoja... odotuksesta

Poimintoja... odotuksesta

Miten sinä odotat? Enkä nyt tarkoita yhdeksää kuukautta ja vauvaa, vaan sitä, kun kauppakassien kanssa odotat hissiä, joka on kenties toisessa rapussa tai kun puolisosi lupasi tulla aivan heti ja perunat kiehuu muusiksi.

Hätäisenä ihmisenä olen tullut siihen tulokseen, että vietän suuren osan elämästäni erilaisissa odotustiloissa. Hammaslääkäriin ja lääkäriin yleensä menen ainakin kahtakymmentä minuuttia aikaisemmin. Jos sovin tapaamisen tasalta, olen paikalla todennäköisesti ainakin kymmentä vaille. Yleensä mukana on kirja tai usein plärään kalenteria. Tai vain ajattelen.

Mutta hissiä odotellessa minä lasken. Muutaman kurssin saksaa aikoinani lukeneena luettelen numeroita saksaksi yhdestä kymmeneen. Lapsena kokeilin, montako kertaa ehdin laskea yhdestä kymmeneen. Unta odotellessa lasken kattolaitoja, katson vaatteiden tekemiä varjoja, teen seuraavan päivän työt ja kirjoitan nämä blogitekstit mielessäni.

Hätäisen ihmisen koetinkivenä on minulla nykyään kahvinkeitto. Keitän kotona pannukahvia. Veden kiehumista odotellessa ehtii yllättävän paljon! Ja kun laittaa tiskit ensin hetkeksi likoamaan kuumaan veteen, voi siinä odotellessa viikata pyykit ja selata lehden. Ja kun kahvi painuu, voi pestä ne astiat, laittaa paperinkeräyspaperit valmiiksi kassiin. Sitten jääkin enää se kahvinjuonti. Siinä vaiheessa voi jo istahtaa.

Olen odottanut koko elämäni. Ensin äitiä ja isää navetasta. Odotellessa revin pienin sormin lämpöpatterista maalia. Sitten menin kouluun ja olin luokkakaverin luona jo ennen kuin hän oli herännyt. Koulussa odotin, että muut saavat vaatteet päälle ja tulevat välitunnille. Lukioaikoina odotin linja-autoa. Sitten alkoi teini-ikä ja viikonloppujen odotus. Ja töissä luonnollisesti odotetaan kahvitaukoa. Jostain syystä törmään elämässäni usein itseäni hitaampiin ihmisiin. Toista yhtä hätäistä tuskin kestäisinkään. Terveisiä vaan isälle!

Mutta odottamiseenkin tottuu ja huomaa, että paikallaan istuessa voi ajatella rauhassa päivän asioita. Unta odotellessa tulee tehtyä ne seuraavan päivän asiat jo kertaalleen niin että seuraavana päivänä kaikki sujuukin jo nopeasti ja suunnitellusti. Ja töissä tietokoneen käynnistymistä odotellessa ehtii vaihtaa aamun kuulumiset. Oikeastaan odottamisen paras puoli onkin se, että voi hyvällä omalla tunnolla olla kiirehtimättä. Voi vain odottaa.

Teidän kommenttejanne odotellessa, Arja

Lisää uusi

Kommentteja (0)