160511-AP: Poimintoja... luovuttamisesta

Poimintoja... luovuttamisesta

Tämä tekstin idea syntyi lukiessani Kotimaa-lehteä, joka ilmestyi 12.toukokuuta. Professori Paavo Kettunen kertoi artikkelissa hengellisestä häpeästä ja Tony Dunderfelt neuvoi, kuinka saisi enemmän iloa elämään.

Aion kertoa siitä, kuinka epäonnistuin. Kuvittelin, halusin, ehkä jopa ylpistyin. Kerroin nimittäin joskus, kuinka aloitin Raamatun lukemisen tarkoituksena lukea Iso Kirja kannesta kanteen. Netistä löytyi hyvä ohje, kuinka paljon lukea päivässä. Tulostin ohjeen, liitin Raamattuuni, ja siirsin ne yöpöydälleni. Mitä tapahtui?

Pysyin aikataulussa. Sitten tuli muita kiireitä, en lukenut enää aamuisin aamukohtaa vaan päätin lukea illalla molemmat. Luin välillä enemmän ja luin vähemmän. Kunnes lopetin. Miksi? Koska luin sen takia, että lukisin. Luin sen takia, että olisin jotenkin parempi tai ainakin tulisin jotenkin paremmaksi, kun voisin sanoa, että luinpa tossa juuri SEN kirjan läpi.

Jo ennen lukuprojektiin ryhtymistä huomasin, että kilpailen. Kerään, listaan ja nostan asioita esille kuin ne olisivat asioita kirkollisessa cv:ssä. Taisin vähän nostaa itseäni jalustallekin. Tämä olkoon minulle opetus.

Ja näin kauan on mennyt ennen kuin voin kertoa, että epäonnistuin, luovutin. Mutta myöntämällä tämän tunnen olevani paljon vahvemmalla pohjalla kuin olisin silloin, jos olisinkin lukenut loppuun saakka. Todennäköisesti olisin lukenut lukemisen pakolla ilman ajatusta. Olisin tehnyt sen, koska lista olisi edessäni. Olisin rastittanut joka kohdan ja ajatellut, että nyt sekin on tehty. Olisin lukenut Raamattua kuin pakollista tenttikirjaa.

Onneksi omatuntoni ei ole enää ylikireä. Onneksi se antaa jo mahdollisuuden vähän löysätä. Lopuksi kuva, joka kuvaa hyvin, kuinka iloa saa elämään. Kuvanottohetkellä luulin menopelin olevan koriste, mutta ei, omistaja oli vain poikennut ostoksille läheiseen kauppaan.

melkein jo kesäterveisin, Arja

Lisää uusi

Kommentteja (0)