18112011-AP: Poimintoja..lomasta

Poimintoja… lomasta

Minulle marraskuu on musta hauta. Tänä keväänä, vai oliko se viime vuoden lopulla, päätin merkitä kalenteriin hyvissä ajoin viikon, johon ei kerää mitään. En menoja, en töitä, en vastuita. Ja koska se minun työssäni pitää tietää ajoissa, merkitsin sen siis kaikkiin mahdollisiin paikkoihin jo keväällä.

Ja se viikko tuli. Minä rakastuin uudelleen omalla (pankin) autolla ajamiseen, naistenlehtien valokuvaajiin, keittiön kaapin uusiin nuppeihin ja olohuoneen sohvatyynyihin. Siinä ohessa tuli päivitettyä Elämäni rakkaus ja unohdettua rakkaus työhön.

En tarvinnut Kanarian saarten aurinkoa, minulle riitti oma kirkasvalolamppu keittiössä. En tarvinnut kylpylää, riitti oma kylpyhuoneen amme ja hyväntuoksuiset vaahdot. Vähän extraa sain, kun join latten ennen ruokaostoksia. Siinä se oli. Tavallinen marraskuun viikko, josta tuli elämäni viikko.

Miksi se oli niin vaikeaa? Valita viikko, merkitä se lomaksi ja jäädä kotiin. Pelkäsin, että jään sängyn pohjalle. Pelkäsin, että Elämältä tulee kirje, sinut on irtisanottu, jos olen viikon poissa. Ja entä töissä? (Tässä vaiheessa pakko kertoa, että ensimmäisenä aamuna tai siis päivä se oli, kun heräsin, meinasi omatunto älähtää. Mutta kyllä se hiljeni.)

Joka päivälle sai olla yksi pakollinen asia. Sen lisäksi sai tehdä, mitä haluaa. Mutta vain mitä haluaa. Jos piti pyykätä, siitä piti tykätä. Laulaa tai tanssia samalla. Ja ennen kuin nyrpistätte nenäänne, niin katsokaapa minua nyt, viikon loman jälkeen. Enkö näytäkin enemmän itseltäni kuin viikko sitten? Eikö ääneni kuulostakin iloisemmalta?

Tämä olkoon julkinen muistutus siitä, että ensi vuonna tähän samaan tällä samalla viikolla ollaan ihan samalla lomalla omassa kodissa.

Eikö marrasloma kuulostakin paremmalta kuin kesäloma?

kyselee, Arja

Lisää uusi

Kommentteja (0)