| Ahlaisten seurakunta |
| Keski-Porin seurakunta |
| Länsi-Porin seurakunta |
| Noormarkun seurakunta |
| Pihlavan seurakunta |
| Porin Teljän seurakunta |
| Reposaaren seurakunta |
| Päätöksenteko |
| Hallintopalvelut |
| Hautauspalvelut |
| Henkilöstöpalvelut |
| Kiinteistöpalvelut |
| Talouspalvelut |
| Viestintäpalvelut |
| IT-tietohallinto |
| ........................................ |
| UKK |
| Kirkkovuosi |
| Sivustokartta |
| Porin Lähetysjuhlat 2011 |
| Ylläpito |
Viestintäpalvelut Poimintoja... blogit 07122011AP: Poimintoja... vakavasti
| 07122011AP: Poimintoja... vakavasti |
Poimintoja...vakavasti
Valitettavan totta on ainakin se, että emme voi hyvin. Tälläkin hetkellä liian moni on yksin, yksinäinen ja kärsii siitä enemmän kuin haluamme edes ajatella. Mitä jos sen lisäksi, sen takia ja siitä huolimatta, mieli ei toimi kuten pitäisi. Jos ei jaksa nauraa. Jos ei voi matkustaa bussilla. Jos ei uskalla mennä kauppaan. Jos ei jaksa pestä pyykkiä saati käydä suihkussa. Jos on varma, että naapurit salakuuntelevat. Jos on mielenterveysongelmia? On helppo sanoa, että minun naapuriini saa muuttaa kuka tahansa. Mutta entä jos ystäväsi ei jääkään sairauslomalle kipeytyneen selän takia, vaan hän ei jaksa. Mitä jos kuulet, että ystäväsi käyttää psyykenlääkkeitä. Hän on siis suomeksi sanottuna mömmöissä silloinkin, kun lounastapaamisessa vaihdatte kuulumisia. Mielenterveydestä on helppo puhua, kun se on kunnossa. Kun voi puhua hulluista, laiskoista ja niistä, jotka nyt ei vaan kestä tätä arkea, niistä joilla pitäisi olla aina kivaa. Silti oikeasti lähipiirissämme on varmasti joku, jolla on ollut mielenterveysongelmia. Niistä ei ehkä puhuta. Niistä ei edes haluta puhua. Hiljaisuus vaivaannuttaa. Hiljaisuus tekee möröstä isomman kuin se on. Hiljaisuus voi olla myös pahin vihollinen silloin kun haluaisi kertoa. Miksi tästä ollaan silti hiljaa? Miksi hullut eivät huuda? Koska se on kuitenkin arkea, jonka kanssa on elettävä. Sen kanssa kuljetaan käsi kädessä kuten diabeteksen, migreenin tai epilepsian kanssa. Ja paras lääke on tavallinen toimiva arki. Vaikka välillä tekisi mieli huutaa. Kiljua niin, että naapuritkin tajuaisivat, että se on se yläkerran hullu. Ja selittää kaikki tiskaamattomat tiskit, maksamattomat laskut ja likaisen tukan sillä, että kun mulla on tämä mielenterveys. Mutta ei se auta. Herättävä on. Noustava ja tehtävä töitä. Ainakin itsensä kanssa. Ja kaikeksi onnekseni voin sanoa, että kun arki sujuu, usko tai älä, siitä osaa nauttia, kun tietää, mitä se on, kun se ei suju.
|
KIITOS!