Leilan Lokikirja

ISO J.

Sähköposti ja tekstiviestit ovat oivallinen apu monessa asiassa, mutta yhden vähemmän mairiteltavan piirteen ne ovat tuoneet suomalaisten kommunikointiin: ISOT KIRJAIMET OVAT MONELLA HÄVINNEET TYYSTIN ! Tarkoitan myös erisnimiä..

Johtuuko arvostusasioista vai kiireestä, en tiedä, mutta kun kaikki kirjoitetaan yhteen ja samaan pötköön (usein välimerkitkin unohtuvat!)  meidän viestimme eivät enään kerro, millainen ihminen itsekutakin lähestyy.

Isot kirjaimet kertovat paljon..Kirjallisessa tekstissä ainakin! Esim. jos kirjoitan sanan jumala aina pienellä alkukirjaimella, se kertoo lukijalle paljon elämäni arvoista. Jos Jumala on isolla kirjaimella, vaikka lauseen keskellä tai missä kohtaa vaan, se kertoo, että nyt tarkoitan jotakin minulle merkityksellistä ja tärkeätä. Jumalalla on minulle erityismerkitys !  Silloin tarkoitan Jumalaa, joka ON!  Jumalaa, jolla on nimi!

Eräässä viime vuosien rippikoulun oppikirjassa oli opetustuokion otsakkeena ” ISO Jii ”.

Minusta se oli oppikirjan laatijoilta todella hyvä oivallus! Se herätti nuorten mielenkiinnon ja siitä  opettajan oli hyvä lähteä opettamaan kristinuskon keskeisestä henkilöstä, Jeesus Nasaretilaisesta.

Jeesus ja Jumala ovat yhdessä ”Iso Jii ”. Niin isoja fontteja ei taida edes olla, että saisin ilmaistua kaiken sen , mitä  itse ajattelen Jumalasta ja mitä ajattelen Jeesuksesta.

Joka vuosi tulee Joulu ja yhtä uskollisesti tulee Pääsiäinen! Ison Jiin juhlia molemmat! Kristityille molemmat juhlat ovat luovuttamattoman arvokkaita ja tärkeitä.

Pääsiäinen

on itselleni vielä enemmän keskeisesti hengellinen juhla kuin Joulu. Jouluun liittyy niin paljon ulkonaista valmistelua ja kiirettä,  että sen  kristilliseen, hengelliseen puoleen ei useinkaan ehdi kunnolla sisäisesti valmistautua niin kuin sisin kehoittaisi.

Pääsiäisaika on toisenlainen. Levollisempi ja verkkaisempi.

Kevät tekee tuloaan ja auringon valo lisääntyy. Pimeys väistyy!

Aurinko näyttäytyy useammin ja päivä päivältä pidempään.Valo valtaa alaa myös omassa sydämessäni ja sisimmässäni.

Jotakin, mikä on ollut kahleissa ja tuntuu tunkkaiselta simpäni syvyyksissä, vapautuu, uudistuu ja toivo saa enemmän tilaa elämässäni.

Tiedän, että kevät Pääsiäisaikoineen on monelle kanssakulkijalle ahdistava ja kipeä vuodenaika. Valo lisääntyy, mutta ahdistuneen ja masentuneen sisimmässä ei näyttäisi tapahtuvan mitään. Kaikki on yhtä ja samaa harmautta, mitään sanomatonta, yhdentekevää.  Tekisi vaan mieli nukkua.  Kevään kirkkaudessa oman sielun sykkyrät näkyvät selkeämmin, mutta ei vapauttavan selkeästi.

Menneitten vuosien iskelmä kuvaa tätä tunnetilaa osuvasti: ” Ilo kauas kulkee, sydämeni sulkee ovensa ja hiljaa on. Tyhjä huone lienee sydämeni vain…”

Kuitenkin uskallan suositella meille kaikille  Pääsiäisen Armon Auringossa oleilua ja lepäämistä!  Vapahtajan syli on paras paikka, kun mieli on masentunut, sairas tai uupunut!

Se on paras paikka uskonelämässään uupuneelle, suorittamiseen ja parempana kristittynä olemiseen väsyneelle. Tunsitpa itsesi pyhäksi tai pahaksi, etsiydy Ison Jiin lähelle.

Kristuksen läheisyydessä saa vaan olla.  Selityksiä ei tarvita, koska Hän tietää jo kaiken. Jeesuksen, tuon ainoan Todellisen Ison Jiin läsnäolossa vaatimukset menettävät merkityksensä.

Ja, kun uskaltautuu Hänen lähelleen, jotakin tapahtuu.. Ehkäpä, kukaties, saat kuulla, ehkä aavistaa anat, jotka sanotaan sinulle hellästi: ”Olet minun Rakas Tyttäreni.Olet minun Rakas Poikani!”

Siunattua Pääsiäisaikaa ja kevätaurinkoa Ison Jiin turvissa!

Lämpimästi toivotellen: Leila